Osallisuuden tukeminen asiakasprosessissa

Vammaisen henkilön osallistuminen asiakasprosessin eri vaiheisiin on edellytys sille, että tavoite henkilön osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden edistämisestä voi toteutua. Asiakasprosessi on suunniteltu aiempaa asiakaslähtöisemmäksi. Pohjana osallisuuden tukemiselle on sosiaali- ja terveysministeriön osallisuustyöryhmän loppuraportti: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162611/STM_2020_37_R.pdf?sequence=1&isAllowed=y.

Uuden vammaispalvelulain 3 § ohjaa lain soveltajaa siinä, mitä eri lakeja vammaisten henkilöiden osallisuuden tukemisessa on otettava huomioon vammaispalvelulain ohella. Ensimmäisenä siinä on mainittu sosiaalihuoltolaki. Sosiaalihuoltolain 4 luvun säännöksiä sosiaalihuollon toteuttamisesta sovelletaan aina kaikkiin sosiaalihuollon asiakkaisiin eli myös kehitysvammaisiin ja vastaavaa tukea tarvitseviin asiakkaisiin. Vammaispalvelut ovat osa sosiaalihuoltoa.

Peruslähtökohta koko asiakasprosessille on, että asiat tehdään yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien. Asiakasprosessiin kuuluu sen varmistaminen, että vammaisen henkilön tosiasiallinen kuuleminen, osallistuminen ja osallisuus toteutuvat kaikissa vaiheissa. Näiden toteutumista tukevat palvelun käyttäjän ja järjestäjän välinen luottamuksellisuus ja hyvä vuorovaikutus. Eri osapuolten on ymmärrettävä toisiaan ja pystyttävä kommunikoimaan keskenään. Tämä pitää varmistaa varsinkin silloin, kun henkilö ei kykene käsitteelliseen ajatteluun eikä tekemään ratkaisuja ilman tukea.

Asiakasprosessissa osallisuus tarkoittaa, että vammainen henkilö on mukana ja vaikuttaa palveluiden toteuttamisen prosessiin. Tämä mahdollistaa sen, että käytännön tasolla palvelut toteutuvat henkilön omia valintoja kunnioittavalla tavalla. Esimerkkinä voi toimia se, haluaako vammainen henkilö toimia henkilökohtaisessa avussa työnantajana. Vastaavasti myös muun muassa liikkumisen tuessa on kuultava asiakkaan mielipidettä siitä, miten se olisi parhaiten toteutettavissa. Häneltä on esimerkiksi tiedusteltava, tarvitseeko hän saattajaa. Vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava huomioiden hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa. Tuen avulla itsemääräämisoikeuden toteutuminen on taattava myös niille henkilöille, joiden on erityisen hankala ilmaista tahtonsa ja tarpeensa. Yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisen edellytyksenä on, että sosiaalihuollon työntekijä selvittää asiakkaalle, millaisia eri palveluvaihtoehtoja on olemassa.

Kielelliset oikeudet 

Vammaisella henkilöllä on oikeus käyttää viittomakieltä tai hänelle soveltuvaa kommunikointikeinoa. Soveltuvat kommunikointikeinot voivat korvata tai tukea puhetta. Tulkkauksesta tulee huolehtia, jos se on toteutettavissa. Mikäli tulkkia ei ole saatavilla, ymmärtämisestä täytyy huolehtia muulla tavoin. Palveluprosessissa ruotsinkielisten, saamelaisten, viittomakielisten, romanitaustaisten sekä mahdollisuuksien mukaan myös muiden vammaisten henkilöiden kielellinen ja kulttuurinen tausta pitää huomioida.

Itsemääräämisoikeus 

Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Jos täysi-ikäinen asiakas ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi pysty osallistumaan ja vaikuttamaan palveluidensa suunnitteluun ja toteuttamiseen taikka ymmärtämään ehdotettuja ratkaisuvaihtoehtoja tai päätösten vaikutuksia, viranomaisella on tästä huolimatta velvollisuus selvittää asiakkaan toiveet ja mielipide mahdollisimman tarkkaan.

Lapset ja nuoret 

Uudessa vammaispalvelulaissa on annettu erityistä painoarvoa lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiselle. Myös osallisuuden tukemisessa heidät on erikseen huomioitu. Lapsella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain tavoin alle 18-vuotiasta ja nuorella 18–24-vuotiasta henkilöä. Lapsen mielipiteen selvittämisen onnistumisessa tärkeässä asemassa voi olla hänelle tuttu arjen ympäristö. Vieraassa ympäristössä kommunikointi voi olla ymmärrettävästi haastavampaa.

Kaiken edellä mainitun ohella lapsia koskee täydentävät säännökset heidän erityisasemaansa vahvistaen. Perustuslain 6 §:n 3 momentin mukaan lasten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Tätä tulee tulkita mahdollisimman laajasti. Lisäksi vammaispalvelulain perusteluissa on tärkeään asemaan nostettu Suomessa laintasoisena voimassa oleva lapsen oikeuksien sopimus. Lapsen oikeuksien sopimuksen 12 artiklan mukaan lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa häntä koskevissa asioissa. Tämä tapahtuu iän ja kehitystason mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien komitea on katsonut, että muutkin kuin kielelliset viestintätavat ovat yhtä lailla hyväksyttäviä. Hyvin pienetkin lapset pystyvät ilmaisemaan itseään esimerkiksi leikin, olemuskielen, kasvojen ilmeiden sekä piirtämisen ja maalaamisen avulla. Samalla tavalla tällaisten viestintätapojen tunnustaminen ja kunnioittaminen koskee myös vanhempia lapsia taikka kehitysvammaisia henkilöitä tai vastaavaa tukea tarvitsevia.

Sosiaalihuollon täytyy aloittaa palvelutarpeen arvioinnin tekeminen viipymättä. Vammaisen henkilön kohdalla aikaraja arvioinnin aloittamiselle on seitsemän arkipäivää ensimmäisestä yhteydenotosta laskettuna.  Aika lähtee kulumaan siitä, kun asiakas itse tai hänen lähipiiriinsä kuuluva henkilö on ottanut yhteyttä sosiaalitoimeen. Viranomaisen tulee myös saattaa palvelutarpeen arviointi loppuun ilman aiheetonta viivytystä.

Palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, päätöksenteko ja palveluiden toteuttaminen aiempaa enemmän asiakkaan kanssa yhteistyössä. Mahdollisuus osallisuuteen kaikissa vaiheissa. (3 §)

Vammaisen henkilön osallisuutta tuettava asiakasprosessissa, tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa, ja vammaisen lapsen osallisuuden tukemiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. (3 §)

Palvelutarpeen arvioinnissa korostuu vammaisen henkilön mukana olemisen ja aidon vaikutusmahdollisuuden tärkeys sekä hänelle soveltuvien palveluiden ja niiden toteuttamistavan määrittely. Asiakasprosessin ehdoton lähtökohta on, että asiat tehdään yhdessä vammaisen henkilön kanssa. Vammaisen henkilön kanssa laadittavaan asiakassuunnitelmaan on kirjattava, miten palveluiden toteutumista seurataan.

Päätös pitää perustella, jos asiakassuunnitelmaan kirjatusta sosiaalipalveluiden kokonaisuudesta poiketaan. Perusteltu syy voi olla muun muassa asiakkaan avun tarpeen muuttuminen sen jälkeen, kun asiakassuunnitelma on tehty.

Osallisuuden edistämisestä on kerrottu lisää THL:n verkkosivuilla: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen.